Kenen tulisi päättää ja hallita kirkossa?

30.5.2013 Kirkkomme virallisesta kannasta päättää kolme tahoa: kirkkohallitus, piispainkokous ja lopulta kirkolliskokous. Luterilaisen uskon mukaan nämä kaikki samoin kuin yksityinen kristittykin voivat kuitenkin erehtyä ja luopua Jumalan tahdosta. Tämä näkemys perustuu Raamatun ihmiskäsitykseen. Kirkolliskokoukset, piispat ja erilaiset kirkon johtoelimet ovatkin kirkon historiassa useasti erehtyneet ja tehneet keskenään ristiriitaisia päätöksiä. Onko siis lainkaan mahdollista tietää varmasti […] Jatka lukemista

Olemme kauaskantoisten päätösten edessä

18.4.2013 Moni prosessoi omia lapsuuden kokemuksiaan vielä aikuisenakin. Elämässä vastaan tulleiden ratkaisujen ja kokemusten varsinaisen vaikutuksen saattaa nähdä vasta vuosikymmenten päästä. Esimerkiksi niin sanottu abortin jälkeinen syndrooma voi tulla vielä 30–40 vuoden kuluttua tapahtuneesta. Yhteiskunnassa ja kirkollisessa elämässä tehdään jatkuvasti tällaisia hyvin kauaskantoisia ratkaisuja. Tänä keväänä on tullut kuluneeksi neljännesvuosisata naispappeuden hyväksymisestä kirkossa. Tutkijat ovat […] Jatka lukemista

Kirkon kriisi vaatii uutta asennetta

15.11.2012 Viime viikon kirkolliskokouksessa käsiteltävänä ollut kirkon nelivuotiskertomus oli monella tapaa synkkää luettavaa. Vielä synkempää on tulossa. Helsingin alueella kirkon jäsenten osuus väestöstä on viime vuosina laskenut noin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Jos lasku jatkuu nykyisellään, 15 vuoden päästä kirkkoonkuulumisprosentti on alle 50. Jos trendi vähänkään kiihtyy, 50 prosentin alle sukelletaan jo 5–10 vuodessa. Vielä alenevia […] Jatka lukemista

Mikä on kestävä kirkon perusta?

29.3.2012 Meitä edeltäneiden sukupolvien ihmiset yleensä syntyivät ja kuolivat samassa kirkossa. Nykyään kirkosta eroaminen on yleistynyt. Kirkon sisällä liikutaan yhteisöstä toiseen, ja myös kirkkokuntaa vaihdetaan herkemmin kuin ennen. Tämän lehden keskiaukeamalla kolme vakaumuksellista kristittyä kertoo, mikä sai heidät luopumaan yhdestä kirkosta ja liittymään toiseen. Entinen helluntailainen kertoo muutostaan luterilaiseen kirkkoon. Entinen luterilainen kertoo, miksi hän […] Jatka lukemista

Kirkolliskokous hylkäsi homot hengellisesti

18.11.2010 Viime viikon kirkolliskokouksen homokeskustelussa kävi yksiselitteisesti ilmi, että homosuhteet ovat Raamatun vastaisia. Apostoli Paavali torjuu ne eri muodoissaan mahdollisimman voimakkaasti. Paavalin mukaan ne ovat luomisen vastaisia ja johtuvat siitä, että ihminen on luopunut Jumalasta ja Jumala on hylännyt ihmisen. Ne, jotka hyväksyvät tällaisen käyttäytymisen, tuomitaan (Room. 1). Homosuhteet kuuluvat asioihin, joista meidän tulee pelastua […] Jatka lukemista

Kirkko pysyisi kirkkona ilman vihkioikeuttakin

26.8.2010 Jotkin tehtävät kuuluvat kirkolle Kristuksen käskyn ja Uuden testamentin opetuksen perusteella, ja toisia tehtäviä on uskottu sille pelkästään sen yhteiskunnallisen julkisyhteisöaseman vuoksi. On tärkeätä tehdä ero näiden tehtävien välillä. Tämä ero on otettava huomioon nyt syntyneessä poikkeuksellisen merkittävässä keskustelussa avioliiton luonteesta, vihkioikeudesta sekä kirkon ja valtion suhteesta. Jumala rakentaa kirkkoaan maailmassa sanansa kautta. Siellä, […] Jatka lukemista

Homopareja ei saa siunata kirkossa

13.5.2010 Viime viikon kirkolliskokouksen ennätyspitkä keskustelu piispojen selvityksestä, joka koskee parisuhdelain seurauksia kirkossa, osoitti jälleen sen, mitä on pitkään jo tiedettykin: kirkossamme on keskenään sovittamattomassa ristiriidassa olevia teologisia näkemyksiä. Myös piispat ovat homoseksuaalien parisuhteiden siunaamisesta eri linjoilla. Konservatiivien kannalta tätä kirkolliskokousta voi pitää tilapäisenä torjuntavoittona ainakin neljältä kannalta. Ensinnäkin kaikille kävi ilmiselväksi, että Raamatulla ei […] Jatka lukemista

Jumalan sana on pääasia vuonna 2010

Tarvitsemme elämistä Jumalan sanan valossa sekä kukin henkilökohtaisesti että yhdessä kirkkona; ei vain muodollisesti ja teoriassa vaan käytännössä. Vuosi 2010 on edelleen armon vuosi. Jumalan sana ja evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on yhä keskuudessamme. Se merkitsee, että meillä on vielä toivoa. Pyhä Henki ei ole jättänyt meitä, vaikka olemmekin synneillämme murehduttaneet hänet. Jatka lukemista