Miksi kristillinen sukupuolietiikka tyrmätään?

16.5.2013

Viime lauantain Turun Sanomat uhrasi runsaan sivun jutulle ”Rippikoululaiset saivat jyrkän vanhoillisen seksioppaan”.

Provokatiivisesti otsikoitu ja asioita osittain vääristelevä juttu koski nuorten seksuaalietiikkaa käsittelevää 44-sivuista Tosi rakkaus odottaa (TRO) -opasta, joka julkaistiin alun perin noin 20 vuotta sitten.

Opas ei ole sen enempää jyrkkä kuin erityisen vanhoillinenkaan. Se esittelee yksinkertaisesti perinteistä kristillistä sukupuolietiikkaa, jonka mukaan seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu avioliittoon. Lehtijutussa ei mainita, että oppaan ja siihen liittyvän kampanjan takana oli kaksikymmentä ekumeenista kristillistä tahoa vapaista suunnista luterilaisiin.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatuksen teologin Kari Kanalan mielestä vihkosen jakaminen on ”täysin vastuutonta ja paheksuttavaa toimintaa”. Kuitenkin hän samassa haastattelussa toteaa: ”Jos joku tekee valinnan, että hän odottaa avioliittoon, se on ihan ok.”

Juuri siihen TRO opas pyrkii nuoria rohkaisemaan. Opas kannustaa ajattelemaan itsenäisesti ja huomaamaan, että myös vastavirtaan voi uida. Siinä sanotaan: ”Koska vääristynyt kuva seksuaalisuudesta tarjoillaan kaikkialla, se pesii ajatuksissa ja siihen on helppo tarttua. – – Seksin harrastaminen ennen avioliittoa on nykyisin itsestään selvä elämäntapa, jonka hyväksyvät melkein kaikki.”

Opas pyrkii kuitenkin avartamaan lukijoiden maailmankuvaa: ”Vielä 1900-luvun puolivälissä avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita paheksuttiin avoimesti. Ja 2000-luvullakin vapaa seksi on hyväksyttyä vain pienessä osassa maailmaa. Länsimaiden ulkopuolella valtaosa ihmisistä pitää ihanteenaan rakastella ensi kerran vasta aviovuoteessa.” Mitä vastuutonta ja erityisen paheksuttavaa on muistuttaa nuorille, että modernit länsimaiset käsitykset seksuaalisuudesta – joiden vanavedessä on kiistatta tullut myös suuri määrä ongelmia – eivät ole kaikessa välttämättä oikeassa?

Opas lähestyy ihmisen seksuaalisuutta hyvin positiivisesti, Jumalan lahjana, ja korostaa nimenomaan vastuullisuutta. Opas ei painosta vaan pyrkii keskustelun herättämiseen ja perusteltuihin näkemyksiin monipuolisesta ja herkästä aiheesta.

Kirkkohallituksen rippikoulusta vastaava työalasihteeri Jarmo Kokkonen painottaa lehden mukaan, että Suomen evankelisluterilainen kirkko on ottanut Tosi rakkaus odottaa -liikkeeseen kriittistä etäisyyttä. Missä ja milloin kirkko kirkkona olisi näin tehnyt? Lähinnä TRO-kampanjaa on vastustanut kirkon liberaali laita. Koska kirkkomme on edelleen muodollisesti sitoutunut Raamattuun, se olisi pahasti ristiriidassa itsensä kanssa, jos se ottaisi etäisyyttä Raamatun omasta seksuaalietiikasta.

Mielenkiintoisinta on miettiä nuorison omia reaktioita. Turun Sanomat oli kysynyt kolmelta rippikoulun isoselta, ovatko he kuulleet TRO-liikkeestä ja mitä ajatuksia se herättää. Ainoa nuori, joka oli kuullut liikkeestä, vastasi: ”Kyllä. Tavallaan mukava ajatus. Itse olen eri mieltä, mutta kunnioitan ihmisiä, jotka tekevät sen päätöksen.”