21.2.2008

Vanha sanonta kuuluu: ”Olen päätökseni tehnyt, älä hämmennä minua tosiasioilla.”

Ihmisellä on vahva taipumus uskoa vääräkin tieto todeksi, omien mieltymystensä mukaisesti. Tämä näkyy erityisesti uskonnon alueella. Mitä vähemmän oikeaa ja asiallista tietoa on tarjolla uskon asioista, sitä enemmän kukoistavat erilaiset harhaluulot ja taikausko.

Tämän vuoksi laadukas tunnustuksellinen uskonnonopetus kouluissa olisi tärkeää. Ei aina ole helppoa tietää, perustuvatko uskontoa koskevat tiedot tosiasioihin, koska tiedon jakajia on niin monenlaisia. Pienellä vaivannäöllä se kuitenkin on mahdollista.

Vaivannäön pitää kuitenkin olla suurempaa kuin Helsingin Sanomien Nyt-liiteen lukeminen. Vuoden alusta Nyt-liite on julkaissut pääsiäiseen asti jatkuvaa pienten juttujen sarjaa nimeltä Tiesitkö tämän Jeesuksesta? Faktalaatikon tapaan taitettu sarja antaa sellaisen kuvan, että kyseessä olisi pieni viikoittainen tietoruiske. Näiden ruiskeiden sisältö on kuitenkin suurimmaksi osaksi epäluotettavaa: se vaihtelee vihjailevasta totaalisen väärään tietoon.

Vihjailevia ”tietoja” ovat muun muassa sarjan väitteet, että Jeesus oli suursyömäri ja että hänen mukanaan liikkui paljon naisia. Virheellistä tietoa taas syöttävät väitteet, että Jeesuksen sijaan muka ristiinnaulittiin Simon Kyreneläinen ja ettei Jeesus koskaan sanonut olevansa Jumala, vaan tällainen tulkinta vakiintui vasta 300-luvulla.

Molemmat väitteet ovat täysin perättömiä. Jeesuksen ristiinnaulitsemista ei kukaan historiasta perillä oleva kiistä. Jopa ääriradikaaleihin Jeesus-tutkijoihin kuuluva Dominic Crossan toteaa: ”Se, että Jeesus ristiinnaulittiin, on niin varmaa kuin jokin historiallinen asia vain voi olla.”

Luulo Jeesuksen jumaluuden kehittymisestä vasta 300-luvulla on helposti osoitettavissa vääräksi. Jeesus itse ilmaisi selvästi ja monella tapaa olevansa tietoinen omasta jumaluudestaan. Jokainen Uuden testamentin lukija voi helposti vakuuttua tästä. Uuden testamentin on kerta toisensa jälkeen tutkimuksissa osoitettu olevan ainoa luotettava lähde sille, joka haluaa varmaa tietoa aidosta, historiassa eläneestä Jeesuksesta.

Uudesta testamentista käy selvästi ilmi, miten Jeesus monesti ja monella tavoin opetti ja osoitti olevansa paljon enemmän kuin tavallinen ihminen. Hän asetti itsensä selvästi Jumalan asemaan. Ja hän teki sen juutalaisessa ympäristössä, jossa oli mitä hirvittävintä jumalanpilkkaa asettaa ihmistä ja Jumalaa lähellekään toisiaan. Juuri Jeesuksen itseään koskevien voimakkaiden väitteiden takia hänet haluttiin ristiinnaulita.

Jeesuksen ylösnousemuksen ja muiden tosiasioiden edessä Jeesuksen opetuslapset omaksuivat lopulta uskon siihen, että Jeesus on Jumala, ja sitä julistivat uskollisesti myös ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisät. Kirkolliskokouksessa 300-luvulla vain ilmaistiin se usko, joka kristityillä oli ollut katkeamattomasti alusta alkaen ja joka heillä on vieläkin: Jeesuksessa Jumala itse on tullut ihmisten keskuuteen.

Jeesuksen olemassaolo ja se, mitä hän itsestään opetti, ovat kiistattomia asioita. Suhtautuminen niihin on uskon asia. Ihminen voi torjua Jeesuksen väitteet itsestään, tai sitten hän voi uskoa ne todeksi. Tässä on, Jeesuksen itsensä mukaan, uskon ja epäuskon raja.