11.7.2013

Sanankuulijoita on tullut herätysliikkeiden kesäpäiville jälleen runsaasti. Julistuksen sisällön suhteen on eri liikkeiden päivillä pysytty uskollisina omalle linjalle ja sanomalle.

Esimerkiksi Herättäjäjuhlilla kirjailijapastori Jaakko Heinimäki ilmaisi selvästi oman käsityksensä julistaessaan: ”Kaikki, mikä on Raamatussa, ei suinkaan ole Jumalan sanaa.” Muun muassa jotkin Paavalin ohjeet eivät hänen mukaansa “ole Jumalan sanaa, vaikka Raamatussa ovatkin.”

Kansanlähetyspäivillä lähetysjohtaja, pastori Mika Tuovinen oli hyvin toisenlaisilla linjoilla kuin Heinimäki.

“Uskomme, että koko Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen kautta (2. Tim. 3:16). Raamattu on kirkon uskon, opin ja elämän perusta. Kirkko on sitoutunut sen noudattamiseen. Mitä jos kirkko tai kirkon edustaja opettaa vastoin Raamattua? Silloin väärälle opetukselle pitää sanoa: ’Ei!’ Tähän Raamatussa on paljon käskyjä. Titus kehottaa karttamaan harhaoppisia (Tit. 3:10), Paavali kehottaa Roomalaiskirjeessä pysymään erossa niistä, ’jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet.’ (Room. 16:17–19) Paholainen kyseli paratiisissa: Onko Jumala todella sanonut? Tätä kyseenalaistamista hän jatkaa läpi historian. Mikä olisikaan hänelle mieluisampaa kuin se, että kirkko kuuntelee hänen ääntänsä”, Tuovinen julisti linjapuheessaan.

Jumalan siunaus koetaan tiellä, jolla kuunnellaan ja myös seurataan omassa elämässä Raamatun opetuksia. Elämme kaikki päivittäin keskellä taistelua siitä, mihin itse kukin sitoudumme.

Apostoli Paavali kirjoitti harhan ja oikean, valheen ja totuuden taistelun riehuessa ensimmäisissä kristillisissä seurakunnissa:

”Vartioin teitä intohimoisesti Jumalan puolesta. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle, Kristukselle, ja tahdon tuoda teidät hänen eteensä kuin puhtaan neitsyen. Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavalasti petti Eevan, teidän mielenne turmeltuu ettekä te enää ole vilpittömiä ja puhtaita suhteessanne Kristukseen. Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte.” (2. Kor. 11:2–4)

Kristinuskon alkupäivistä saakka yhden ainoan aidon Jeesuksen, Pyhän Hengen ja evankeliumin lisäksi on ollut liikkeellä monenlaista harhaa. Paavali murehti sitä, että monet kristityt aivan liikaa sietivät harhaoppia keskuudessaan. Se, mikä on Jumalan sanan vastaista, tulee hylätä sekä opetuksessa että teoissa. Tämä uskonpuhdistus täytyy itse kunkin tietysti aloittaa omasta elämästään.