24.6.2010

Tokiossa pidetyssä maailmanlähetyskokouksessa toukokuussa viriteltiin toivoa lähetystehtävän loppuun saattamiseksi kaikkialla maailmassa. Vuoden 1980 tienoilla oli asetettu tavoitteeksi saada evankeliumi vietyä vuoteen 2000 mennessä kaikille maailman etnis-kielellisille ihmisryhmille, joissa se on vielä tuntematon. Nyt on kuitenkin vielä tavoittamatta noin kaksituhatta yli 10 000 hengen etnistä ryhmää. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisellä lähetystyön vauhdilla ne voitaisiin saavuttaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoite voi kuulostaa epärealistiselta, mutta se on innostava eikä ehkä sittenkään mahdoton.

Kokouksen valmisteluasiakirja luettelee 632 yli ­50 000 hengen tavoittamatonta kansanryhmää. Lisäksi se on asettanut kansanryhmät ensisijaisuusjärjestykseen sen mukaan, mitkä niistä pikimmin tulisi ottaa työn kohteeksi. Kokouksessa eri lähetysjärjestöjen edustajat antoivat lupauksensa siitä, missä ryhmässä he haluavat aloittaa lähitulevaisuudessa uuden työn.

Kun Edinburghin vuoden 1910 suuren lähetyskokouksen 1 200 edustajasta vain 17–19 oli muita kuin länsimaalaisia, Tokiossa taas länsimaalaisten osuus lienee nyt ollut vain 10–15 prosentin luokkaa. Se oli siis selvästi kolmannen maailman eli enemmistömaailman lähetyskokous.

Enemmistömaailman edustajien rakkaudesta ja lähetysnäystä kertoo Kansanlähetyksen lähetystyöntekijän Jorma Pihkalan raportti kokouksesta: ”Koskettavaa oli, kun Ruotsin evankelisen allianssin Stefan Gustavssonin raportoitua Euroopan  kirkkojen lohduttomasta tilasta Aasian ja Afrikan edustajat alkoivat spontaanisti itkeä. He pyysivät Euroopan edustajat eteen ja kyynelin rukoilivat maanosamme puolesta.”

Voimakkaasti kasvavien kolmannen maailman kirkkojen kristityillä on todellinen hätä Euroopasta. Siksi heidän keskuudessaan on myös suunnitelmia tuoda uudelleen evankeliumi maanosaamme. Tätä on tervehdittävä suurella ilolla. Tarvitsemme kaiken avun, minkä voimme saada oman jälkikristillisen kulttuurimme tavoittamiseksi jälleen Jumalan sanalla.

Uudet enemmistömaailman lähetysliikkeet muodostuvat suuresta joukosta lähetysseuroja ja niiden verkostoja. Esimerkki kasvavasta lähetysliikkeestä on Ko­rean kirkko. Sillä oli vain 24 lähettiä vuonna 1974. Vuonna 1990 heitä oli 1 645 ja lähetysorganisaatioita 74. Vuonna 2000 heitä oli 8 208 ja järjestöjä 136. Nyt ko­realaisia lähettejä on jo  20 840 ja järjestöjä 169.

Jorma Pihkalan mukaan Tokion kokouksessa korostettiin voimakkaasti lähetyskäskyä ja lähetyksen raamatullisia perusteita. Erityisesti pintaan nousi Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyn osa ”tehdä opetuslapsiksi”. Ei riitä, että ihmisille julistetaan evankeliumia ja heitä johdetaan tuntemaan Kristus. Heitä pitää myös kouluttaa ja kasvattaa Jeesuksen opetuslapsiksi.

Meillä on paljon opittavaa enemmistömaailman kristityiltä. Tarvitsemme paljon apua säilyttääksemme uskossamme ilon ja toivon näköalan ja pitääksemme loppuun asti yllä lähetysnäkyä. Niiden innoittamana evankeliumi vietiin 1800- ja 1900-luvulla meiltä Afrikkaan ja Aasiaan, joista se nyt vähitellen pienissä erissä alkaa palata takaisin luoksemme.