24.5.2012

Pian on kulunut 2000 vuotta ensimmäisestä helluntaista. Silloin syntyi kristillinen seurakunta, kun ylösnoussut ja taivaaseen astunut Jeesus lähetti Pyhän Henkensä maan päälle. Ensimmäiset Jeesukseen uskovat täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat kertoa eri kansoihin kuuluville, Jerusalemiin kokoontuneille ihmisille Jumalan suurista teoista. Pietari piti pääpuheen, ja kolmetuhatta ihmistä otti sanoman vastaan. Heidät kastettiin ja seurakunta oli syntynyt.

Sama Jumalan armon ihme on sittemmin toistunut kahdentuhannen vuoden ajan eri puolilla maailmaa. Kristityt ovat kertoneet Jumalan suurista pelastusteoista kaikilla mantereilla ja kaikissa maissa – joskaan eivät valitettavasti vielä kaikille kansanryhmille ja kielille. Ne jotka ovat ottaneet sanoman vastaan, ovat muodostaneet seurakuntia, niin että kristillinen usko on nyt levinnyt laajemmalle kuin mikään muu.

Kristinuskon tilanne Suomessa kuitenkin huolestuttaa. Marraskuussa 2011 TNS Gallup Oy toteutti Kirkon tutkimuskeskukselle kyselytutkimuksen siitä, mihin suomalaiset nyt uskovat. Sen mukaan usko kristillisiin opetuksiin on maassamme entistä heikompaa.

Suomalaisista enää runsas neljännes (27 %) ilmoitti uskovansa kristinuskon Jumalaan. Vuoden 2007 kyselyyn verrattuna tässä on kymmenen prosenttiyksikön pudotus. Yli viidennes (21 %) ilmoitti, ettei usko Jumalan olemassaoloon. Näiden osuus on nyt Suomessa noussut kaikkien aikojen suurimmaksi.

Vajaa neljännes (23 %) ilmoitti uskovansa Jumalaan toisin kuin kirkko opettaa, ja noin joka kuudes (17 %) on jumalauskostaan epävarma. Jumalan olemassaoloa epäileviä oli seitsemän prosenttia, ja viisi prosenttia ei halunnut ilmoittaa kantaansa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös suhtautumista Jeesuksen neitseestä syntymiseen, jumaluuteen, kuolleista nousemiseen ja toiseen tulemiseen. Uskossa näihin keskeisiin kristillisiin oppeihin on nähtävissä hyvin selvää laskua vuodesta 2007. Kun esimerkiksi vuonna 2007 noin 63 prosenttia piti oppia Jeesuksesta Jumalan Poikana vähintään todennäköisenä, vuonna 2011 vastaava luku oli enää 41 prosenttia.

Näin siis Suomessa. Tilanne ei kuitenkaan ole sama kaikkialla. Jo vuonna 2007 Kalevi Virtanen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä (52/2007):

”Maailman mantereista Eurooppa on ainoa, jossa kristittyjen määrä vähenee ja uskon merkitys ohenee. Kaikilla muilla mantereilla kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. – – Etelässä kasvaa uusi kristikunta. – – Elämme keskellä vallankumousta. Kristikunnan painopiste siirtyy etelään. – – Se levittäytyy kaikkialle maailmaan. Sen hengellisen elämän voimanlähteitä ovat usko suoraan Pyhän Hengen johdatukseen ja suora luottamus Raamatun sanaan. – – Etelän kirkkojen hengellisen elämän avainsanoja ovat raamatullisuus, mystisyys ja terve moraalinen elämä. – – Vuonna 2005 tällaisia kristittyjä laskettiin olevan 427 miljoonaa. Vuonna 2025 heitä arvioidaan olevan 613 miljoonaa, lähes 20 prosenttia kaikista kristityistä.”

Me tarvitsemme Suomessa tuoreen helluntain, jotta kaikki saisivat kuulla Jumalan suurista pelastusteoista.