3.4.2008

Vuonna 2006 Tanskassa julkaistun Muhammed-pilapiirroksen tekijä kertoo, että piirros on tuhonnut hänen elämänsä. Häntä on piiloteltu marraskuusta lähtien ja siirrelty turvatalosta toiseen. Silti hän sanoo, että tekisi sen uudestaan.

Nyt hollantilainen kansanedustaja on julkaissut netissä islamia käsittelevän lyhytelokuvan. Noin 17 minuuttia pitkän Fitna-elokuvan oli viime lauantaihin mennessä katsonut kolme miljoonaa ihmistä. Hollannin hallitus ja YK:n pääsihteeri ovat ehtineet sanoutua irti elokuvasta, joka sisältää muun muassa useita Koraanista otettuja sitaatteja, pätkiä imaamien saarnoista ja kuvia mielenosoituksista ja terrori-iskuista. [Elokuvan katselu on sittemmin estetty.]

Kun kysytään, onko tämä lyhytelokuva pilkannut islaminuskoa, on myös voitava kysyä, miksi useassa muslimimaassa jatkuvasti julkisesti pilkataan juutalaisuutta ja kristillistä uskoa.

Tämän elokuvan samoin kuin Muhammed-pilapiirrosten synnyttämä aivan kohtuuton kohu peittää helposti alleen monet muut aiheet, joista pitää välttämättä voida keskustella leimautumatta islamin pilkkaajaksi, nyt kun muslimien määrä Euroopassa lähentelee 60:tä miljoonaa.

Esimerkiksi missä kulkee toisen uskonnon kriittisen tarkastelun ja toisen uskonnon pilkkaamisen välinen raja? Uskonnoista, niiden mahdollisesta totuusarvosta, tulkinnasta ja soveltamisesta käytäntöön on voitava keskustella asiallisesti. Ei voi olla kiellettyä kertoa siitä, mitä Koraani tai Raamattu opettaa.

Muslimeilla on länsimaissa oikeus levittää Koraaneja ja kertoa islamista. Kristityillä muslimimaissa tulisi olla samanlainen oikeus levittää Raamattuja ja kertoa Raamatun opetuksista ja Jeesuksesta. Ihmisillä on oltava vapaus ja mahdollisuus rauhassa ilman painostusta tutustua mihin tahansa uskontoon ja niin halutessaan myös uskoa ja seurata sitä. Tätä on normaali uskonnonvapaus.

Siihen kuuluu myös oikeus omiin jumalanpalvelustiloihin. Kristityt haluavat muslimimaissa saman oikeuden rakentaa kirkkoja kuin muslimeilla on kristillisissä maissa rakentaa moskeijoita.

Myös kysymyksiä uskonnoista on voitava esittää. Kristityt joutuvat selittämään miten on ymmärrettävä se kohta heidän Raamatussaan, Vanhassa testamentissa, jossa sanotaan näin: ”Ja sinä Babylon, tuhoon tuomittu nainen! Hyvin tekee se, joka sinulle kostaa sen minkä meille teit. Hyvin tekee se, joka tarttuu lapsiisi ja lyö ne murskaksi kallioon!” (Ps. 137:8–9)

Samoin voimme kysyä, mitä tarkoittavat sellaiset kohdat Koraanissa kuin suura 8:12: ”Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: ”Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.” Tai suura 9:5 ”Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.”

Lainausten lähde on Islamopas-verkkosivuston Koraani.

Kristityt ymmärtävät Raamattua Jeesuksen elämän ja opetuksen valossa. Muslimit selittävät Koraania Muhammedin elämän ja opetuksen valossa. Jokainen voi verrata näitä toisiinsa ja miettiä, ketä haluaa seurata. Raamatullinen usko Jeesukseen ei ole koskaan pelännyt valoa, perusteellista tarkastelua ja totuutta. Ne ovat meidän puolellamme, eivät meitä vastaan.