23.9.2010

Seurakunnan nuorisotyö oli harvinaisen elävää, ja mukana oli satoja nuoria. Suru oli kuitenkin vallannut koko porukan. Yksi nuorista sairasti syöpää, eikä hänelle ollut annettu enää mitään toivoa. Koko seurakunta rukoili. Jotkut jopa paastosivat ystävänsä puolesta. Uudessa lääkärintarkastuksessa todettiin jotakin hyvin erikoista: syöpää ei enää ollut. Paranemisen syytä ei tiedetty.

Kristityt ovat Jeesuksen ajoista saakka rukoilleet sairaiden puolesta. Myös meidän aikanamme monet ihmiset ovat kertoneet parantuneensa. Ihmeenomainen parantuminen on kuitenkin poikkeuksellista. Yleisempää on parantua lääketieteen keinoin. Tosin sekin on Jumalan ihme. Eräs kristitty lääkäri totesi: ”Minä leikkaan, Jumala parantaa.”

Jumala on luonut maapallon ja ihmisruumiin siinäkin mielessä hyvin ihmeellisiksi, että molemmilla on sellaiset parantumismekanismit, joita ilman elämän jatkuminen ei olisi ensinkään mahdollista. Kun jokin menee vikaan, ruumis itse – arkikielellä kuvailtuna – käynnistää valtaisat puolustusmekanismit, joita ilman kuolisimme hyvin nopeasti. Tätä tapahtuu kehossamme jatkuvasti.

Usein käy kuitenkin myös niin, ettei sairautta pysäytä mikään. Sitä joutuu kantamaan elämänsä loppuun saakka. Lopulta me kaikki kuolemme – nekin, jotka ovat joskus parantuneet. Jeesuksen kuolleista herättämä Lasaruskin kuoli myöhemmin.

Elämme syntiin langenneessa maailmassa, jossa sairaus, onnettomuudet, synti ja kuolema ovat monin tavoin läsnä kaiken aikaa. Siksi me myös jatkuvasti kannamme itsemme ja sairastavat läheisemme rukouksessa Jumalan eteen. Joskus saamme meille mieluisan vastauksen, joskus emme.

Rukous ei koskaan ole vaatimus Jumalalle, vielä vähemmän käsky. Jumala on meidän taivaallinen Isämme. Me luovutamme luottavaisin mielin pyyntömme ja kiitoksemme hänelle. Kristillisessä rukouksessa äänenvoimakkuus, tyyli, eleet tai muut ulkoiset seikat eivät merkitse mitään. Ratkaisevaa on uskon ja rukouksen sisältö. Siksi rukoilemiseen liittyvät aina myös syntien tunnustaminen ja Jeesuksen armoon turvautuminen. Rukoilimmepa yksin tai yhdessä muiden kanssa, hyvä lähtökohta rukoukselle on Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous.

Rukouksen hienoimpia puolia on se, että saamme Raamatun kehotuksen mukaan jättää kaikki murheemme Jumalalle. Jumala kuulee heikoimmatkin huokaukset. Hänen vastauksensa ei koskaan perustu rukoilijan ansioon vaan hänen omaan armollisuuteensa ja rakkauteensa.

Jumalan rakkautta ei kuitenkaan voi mitata rukousvastauksilla. Toisin kuin Jumalalla, meillä ei ole kaikkea tietoa. Emme koskaan näe asioiden kokonaisuutta. Siksi opettelemme luottamaan, että Jumalan tahdon mukainen tie on paras. Jos hän vastaa tai jättää vastaamatta, hän toimii aina oman viisautensa ja suunnitelmansa mukaan. Siihen me opettelemme tyytymään. Saamme kiittää häntä hänen huolenpidostaan ja turvata hädässämme hänen lohdutukseensa ja apuunsa.

Hän on Jumala, me vain pieniä ihmisiä. On käsittämättömän ihmeellistä, että pieni syntinen ihminen saa Jeesuksen takia luvan puhutella maailmankaikkeuden luojaa ja valtiasta.