Kansanlähetyksen Japanin työtä jo 50 vuotta
Vuonna 1967 perustettu Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä Japaniin heti seuraavan vuoden joulukuussa. Kansanlähetys on siten aikajärjestyksessä Evankeliumiyhdistyksen jälkeen toinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista lähetysjärjestöistä, joka aloitti työn Japanissa.
Alun perin Kansanlähetys teki Japan
issa tehtävää lähetystyötä koskevan yhteistyö-sopimuksen Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norwegian Lutheran Mission, NLM) kanssa. Sopimuksen mukaan Kansanlähetys integroitui NLM:iin ja toimi sen kautta yhteistyössä Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon (LJELK) kanssa.
Kylväjän perustamisen jälkeen 1970-luvulla Kansanlähetyksen yhteistyö kirkon ja norjalaislähetyksen kanssa kariutui, ja Kansanlähetyksen lähetit siirtyivät alueelle, jolla ei ollut muiden luterilaisten kirkkojen toimintaa. Vasta vuonna 1989 solmittu yhteistyösopimus palautti Kansanlähetyksen yhteyden Länsi-Japanin evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kansanlähetyksen työn tuloksena syntyneet neljä seurakuntaa ja niiden jäsenet siirtyivät sen jälkeen kirkon alaisuuteen.
Kirkon ja lähetyksen välinen yhteistyösopimus tarkoittaa muun muassa sitä, että Kansanlähetyksen työntekijät esittävät kirkolle toivomuksen lähettien sijoittumisesta työtehtäviin, mutta varsinaisen päätöksen tekee Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus.
Buddhalaisen Korkein totuus -nimisen uususkonnon kaasuisku Tokion metrossa vuonna 1995 muutti Japanin ilmapiirin vahvasti uskonnon vastaiseksi. Kristillinen lähetystyö vaikeutui ja erityisesti uusien lasten tavoittaminen tuli vaikeaksi. Vuoden 2011 suurmaanjäristys ja tsunami ovat kääntäneet tilanteen paremmaksi, kun kristillinen avustustyö on avannut uusia ovia yhteiskuntaan.
Vuoden 2015 lopulla kirkossa oli 40 seurakuntaa ja kaksi evankelioimispistettä, joissa ol
i yhteensä 3 857 jäsentä.Vuoden aikana kasteen kautta seurakuntiin liittyi 57 henkilöä yhteensä 22 seurakunnassa. Yhdeksän seurakunnan jäsenmäärä itse asiassa väheni vuoden aikana. Suurimmassa Aotanin seurakunnassa oli 412 jäsentä ja pienimmässä Niiman seurakunnassa vain neljä.
Kirkon seurakunnista yhteensä 13 oli ilman kokoaikaista pastoria. Näiden seurakuntien käytännön tehtävät hoituivat joko eläkkeellä olevien pastorien, naisevankelistojen, pappisvihkimystä odottavien miesevankelistojen tai lähetystyöntekijöiden voimin.
Viime vuosina Kansanlähetys on antanut merkittävän panoksen myös Länsi-Japanin kirkon van
hemmissa seurakunnissa, Koben luterilaisessa raamattukoulussa ja teologisessa seminaarissa. Radio- ja internet-työkin jatkuu, vaikka kaupalliset radioasemat ovatkin nykyään aika ynseitä kristillisille ohjelmille. Viime aikoina musiikkityöhön ja nuorisotyöhön on pyritty panostamaan erityisesti, jotta ikääntyviin seurakuntiin saataisiin uutta verta.
Lähettikunta Japanissa on kokenut sukupolvenvaihdoksen. Se on viime vuosina ollut keskimäärin kymmenen hengen luokkaa. Koska Japanissa on vain 0,7 prosenttia kristittyjä, se on maailman toiseksi suurin tavoittamaton kansakunta.
Teksti on koottu Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden, Lauri Palmun ja Jorma Pihkalan (eläk.) teksteistä.
Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.
Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ saa jatkua myös seuraavat 50 vuotta!
Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 003452
Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!
#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden työlle Japanissa.