31.8.2006

Tutkimustulos, jonka mukaan kolmannes suomalaisista ei usko evoluutioteoriaan, on yllättänyt monet teorian vankkumattomat kannattajat. Julkisuudessa on jopa arveltu, että se johtuisi vanhempien ikäluokkien alhaisesta koulutustasosta.

Miksi tällaisella aikakaudella, jolloin suvaitsevaisuutta ja avomielisyyttä arvostetaan, joidenkin ihmisten on niin vaikea hyväksyä sitä, että ihmiset suhtautuvat kriittisesti tiettyyn teoriaan? Johtuuko se siitä, että evoluutioteorian kohdalla niillä, jotka eivät usko Jumalaan, on kaikki pelissä?

Sille, joka pitää ajatusta luomisesta mahdottomana, ainoaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi jää jonkin tyyppinen evoluutiousko, kuten professori Matti Leisola tässä lehdessä toteaa. Siksi Jumalan sivuun työntäneellä ei pohjimmiltaan ole varaa kyseenalaistaa evoluutioteoriaa.

On luonnollista etsiä elämän alkuperää. Koska me nyt kerran elämme tällä täysin ainutlaatuisella planeetalla, niin jostakin elämän ja sen edellytysten on täytynyt saada alkunsa. Tämän monimutkaisen elämän selittyminen pelkästään sattumien ohjaamaksi on perin vaikeasti uskottavaa.

Kysymys ei todellakaan ole koulutustasosta. Yli kuusisataa tohtorin arvon saavuttanutta tutkijaa on julkisesti allekirjoittanut netissä esillä olevan julkilausuman, jossa he toteavat suhtautuvansa skeptisesti sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kykyyn selittää elämän monimutkaisuus. Heidän mielestään Darwinin teorian puolesta esitettyjen todisteiden kriittistä tarkastelua tulisi lisätä.

Tämä evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvien tutkijoiden kansainvälinen joukko on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Samaan aikaan evoluutioteorian puolustajat ovat jyrkentäneet asennettaan kriittistä tarkastelua vastaan. Miksi? Mitä he pelkäävät?

Kristittyinä haluamme kannustaa ihmisiä tutkimaan maailmaa avoimin mielin ja ajattelemaan. Raamattukin kehottaa runollisesti: ”Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle; tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.” Kaikkia tutkimusaloja –lintutiedettä, meribiologiaa, geologiaa ja niin edelleen – voi tutkia Jumalan kunniaksi. Raamatun haaste sille, joka tutkii maailmaa avoimin mielin, on se miten edellä mainittu raamatunkohta jatkuu: ”Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt, hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?” (Job 12)

Kristityn ei tarvitse pelätä tieteen tutkimustuloksia. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei nielaise tieteellisyyden nimissä esitettäviä ateistisia maailmantulkintoja, joille tiede itsessään ei anna perusteita.

Moni tavallinen ihminen seuraa luonnollista intuitiotaan: hän olettaa näin suunnitellulta näyttävän olemassaolon olevan suunniteltu ja alkaa siksi kysellä, kuka tämä suuri suunnittelija oikein on ja voisiko hänestä saada jotakin tarkempaa tietoa. Tällöin hän ei lainkaan toimi epätieteellisesti vaan nimenomaan alkuperäisen aidon tieteellisesti. Tiedehistorioitsijat ovat yhä uudestaan osoittaneet, että nykyinen tiede ei olisi koskaan syntynytkään ilman kristillistä maailmankatsomusta.