20.9.2001

Yhdysvaltoja viime viikon tiistaina kohdanneet sanomattoman järkyttävät terrori-iskut  pysähdyttivät ja lamaannuttivat ihmisiä kautta koko maailman. Eräs TV:ssä puhunut koululaistyttö antoi sanat varmasti miljoonien ihmisten kokemukselle: ”Tätä on todella vaikea ymmärtää. En usko, että tulen koskaan unohtamaan näitä kuvia.”

Muutaman minuutin päästä siitä, kun koneet olivat törmänneet WTC:n torneihin, lähitienoon kirkot alkoivat täyttyä harmaan tuhkan peittämistä, pois tolaltaan olevista ihmisistä, jotka tulivat rukoilemaan apua Jumalalta. Tapahtuman jälkeisinä päivinä Amerikassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten äärimmäisen uhrautuvaa työskentelyä uhrien auttamiseksi. Manhattanin kristilliset kirkot ovat olleet keskeisessä roolissa tarjoamassa ihmisille fyysistä, henkistä ja hengellistä apua tässä katastrofissa. Viime sunnuntaina lukuisat kirkot Amerikassa olivat täynnä. Billy Graham antoi monien ihmisten kokemukselle sanat: ”Tänään me olemme tulleet tähän jumalanpalvelukseen tunnustamaan, että me tarvitsemme Jumalaa. Me olemme aina tarvinneet Jumalaa niin kauan kuin olemme olleet olemassa, mutta tänään me tarvitsemme häntä erityisesti.” BBC:n uutistoimittajan mukaan myös monet ei-uskovat ovat tulleet kirkkoihin.

Kun ensimmäiset lamaannuttavat ja järkyttyneet tunteet alkavat väistyä, on myös pakko pysähtyä ajattelemaan. Tässä tapahtumassa näkyy järkyttävällä tavalla, minkälaisia voimia tämän päivän maailmasta löytyy. Vaikka nyt  kaikki maailman epäilyksen varjoon joutuneet valtiot ovat virallisesti sanoutuneet irti näistä teoista, on muistettava, että muutamissa maissa on vuosien ajan systemaattisesti koulutettu terroristeja erilaisilla leireillä.  Siis koulutettu ihmisiä, joille olisi kunniakas asia suorittaa tällaisia terrorioperaatioita. Nyt voi ainoastaan toivoa, että terrorismin tukijat lopullisesti heräävät tajuamaan, mitä he itse asiassa ovat tukeneet. Maailmassa vaikuttaa ideologioita, joiden maailmankatsomus on täydellisen vääristynyt ja joiden käytännön tavoite on kylvää kuolemaa ja kauhua.

On selvää, että tässä tilanteessa on aivan erityisesti varottava syyttämästä viattomia. Terroritekojen suunnittelijoihin ja toteuttajiin luonnollisesti suuntautuvaa tuomiota ei saa ulottaa heidän syyttömiin maanmiehiinsä. Kaikenlainen rasismi on hyvin läheistä sukua sille ideologialle, joka on inspiroinut näiden hirmutekojen tekijöitä. Myöskään terroristin edustamaa uskontoa ei pidä välittömästi ymmärtää vain terroristien sille antaman tulkinnan valossa. Washingtonin alueella ilmestyvän Islamin ääni -lehden päätoimittaja Mohamad Yusuff sanoo: ”Kukaan todellinen muslimi ei tekisi mitään tällaista.”

Samanaikaisesti on kuitenkin sanottava mahdollisimman selvästi, että näiden järkyttävien tekojen suunnittelijoita, tukijoita ja suorittajia innoittanutta ideologista ja uskonnollista näkemystä on vastustettava sekä älyllisesti, henkisesti, että käytännön toimin. Olisi todella naiivia ajatella, että tässä on kyseessä vain parisenkymmentä ajattelultaan täysin sairasta ihmisiä. On ilmeistä, että sama ajattelutapa, joka inspiroi näitä miehiä, vaikuttaa itse asiassa jossakin muodossa  miljoonien ihmisten elämään maailmassa.

Terroristiteot osoittavat, että on kaikkea muuta kuin yhdentekevää, minkälaiseen näkemykseen elämästä, Jumalasta, maailmasta ja muista ihmisistä joku kasvatetaan. Myös uskonnolliset näkemykset maailmassa poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Riippumatta mahdollisesta osallisuudestaan tähän tapahtumaan terroristijohtaja Osama bin Laden korostaa edelleenkin Jumalan johtavan häntä taistelussa Amerikkaa vastaan.

On selvää, että hänellä on mielessä aivan erilainen käsitys Jumalasta kuin pelastustöihin osallistuneella pastori Niel Nielsonilla, jonka seurakuntalaisia kuoli iskussa. Nielson johti seurakuntansa rukoilemaan: ”Isä, me tiedämme, että maailman toivo ei ole Osama Bin Ladenin tuhoamisessa, vaan se on Kristuksen kautta uudistuneissa sydämissä.” Nielson kehotti myös seurakuntaansa rukoilemaan varjelusta etnisten arabien puolesta, joita on uhkailtu.

Käytännöllinen, jokapäiväinen taistelu ihmisten ajattelusta, omastatunnosta, uskosta ja näkemyksistä käydään paljon ennen kuin he suostuvat ryhtymään johonkin näin hirvittävään. Vaikka sitä tietenkin nyt on tehostettava entisestään, lopulta turvatarkastuksilla ja tiedustelupalveluilla ei yksinomaan voi suojautua. On myös tehostettava ideologista kamppailua kaikkea sellaista uskonnollista ja maailmankatsomuksellista vaikutusta vastaan, joka suoraan tai epäsuorasti ruokkii tai suojelee tällaisen toiminnan tekijöitä. Olipa kyseessä yksittäisen järjettömän murhan suunnittelevat suomalaisnuoret tai vuosien terroristikoulutuksen saaneet, USA:ssa tapahtuneiden hirmutekojen tekijät, kaiken muun lisäksi mikä on mennyt pieleen, pieleen on mennyt myös ennen kaikkea koko ihmisen usko ja elämänkatsomus.

Amerikkalaisprofessori Darrell Bock ilmaisee asian hyvin pohtiessaan, miten terrorismia vastaan käytävää taistelua voi tehostaa ideologisella tasolla: ”Meidän on tukahdutettava se kontrolloimaton, laiton vallan ja kontrollin himo, joka inspiroi tällaisiin tekoihin. Meidän on pysähdytettävä se viha, joka tekee ihmisistä pelinappuloita poliittisessa mielenilmaisussa. Meidän on vastustettava niitä perusteluja ja tekoja, joiden mukaan jotkut ihmiset eivät ole ihmisiä ollenkaan, joten sillä, mitä minä teen heille, ei ole väliä. Meidän on sammutettava se viha, joka saa meidät näkemään lähimmäisemme vihollisena ja pitämään Jumalan luomaa ihmistä vihani kohteena… Niitä, jotka suorittivat nämä hirmuteot, oli opetettu vihaamaan lapsesta saakka, joten he vihasivat. Sellaisessa maailmassa me elämme.”

Nyt on erityisesti varottava asenteiden kovettumista. Ei myöskään pidä päästää epävarmuutta ja pelkoa hallitsemaan elämää. Parasta, mitä kristitty voi tehdä, on jatkaa ponnisteluja evankeliumin julistamiseksi kaikille maailman ihmisille, ihoväristä ja uskonnosta riippumatta. Billy Grahamin sanat muistojumalanpalveluksessa sopivat yhtä hyvin Suomeen kuin USA:han: ”Yksi niitä asioita, joita me epätoivoisesti tarvitsemme tässä maassa, on hengellinen herätys… Jumala on yhä uudestaan sanonut meille sanassaan, että meidän on tehtävä parannus synneistämme ja käännyttävä hänen puoleensa, ja hän on siunaava meitä uudella tavalla.”