20.1.2005
Suomen suurimman moskeijan Rabita-moskeijan imaami Khodor Chehab arvelee, että Suomesta tulee islamilainen sadan vuoden sisällä eli noin kolmen sukupolven kuluessa. Siihen ei tarvita suuria määriä suomalaisia käännynnäisiä; maahanmuutto, avioliitot ja syntyvyys hoitavat homman.
Vuosisatamme alussa nykyisen Turkin alueella oli arviolta kahdeksan miljoonaa kristittyä ja Länsi-Euroopassa joitakin kymmeniätuhansia muslimeja. Nyt Länsi-Euroopassa on ainakin kahdeksan miljoonaa muslimia ja Turkissa noin 60.000 kristittyä, ja lisäksi Turkki on liittymässä Euroopan unioniin.
Saksalainen luterilainen piispa on neuvonut kristittyjä valmistautumaan ja opettelemaan elämään vähemmistönä islamilaisessa yhteiskunnassa samaan tapaan kuin aikoinaan Pohjois-Afrikassa islamin tultua valtaan.
Englannissa on jo alueita, joiden paikallishallintokin on muslimien käsissä. Siitä seuraa luonnollisesti, että verorahoilla koulutetaan islaminuskoon ja rakennettaan moskeijoita, niin kuin nyt tapahtuu jo Pohjoismaissakin.
Pohjoismaat ovat menettämässä kristillisen identiteettinsä sellaisella vauhdilla, että Chehabin arvio on uskottava. Samalla kun vietämme kristinuskon Suomeen tulon 850-vuotisjuhlaa, vietämme ennen näkemätöntä klassisen kristinuskon alasajoa maassamme.
Kristityille islamilainen valta olisi ongelmallinen ennen muuta yhdestä syystä. Helsingin kansainvälisen seurakunnan pastori Timo Keskitalo kirjoitti hiljattain lehdessämme: ”Islamissa on eräs säädös, joka pitää islamilaisen yhteisön koossa: Kuolemantuomio luopioille. Kaikki islamin eri lakikoulukunnat ovat yhtä mieltä siitä, että islamista luopunut henkilö on ansainnut kuolemantuomion. Kuolemantuomio on muslimijohtajien mukaan voimassa myös Suomessa, mutta sen toteuttaminen täällä on vaikeaa. Käytännössä tämä merkitsee täällä kristityksi kääntyneiden häirintää ja uhkailua. Euroopassa tapahtuu myös katoamisia.”
Olemme nähneet tv-ohjelmia, jossa islamiin kääntyneet suomalaiset kertovat yksityiskohtaisesti kääntymyksestään ja uskostaan. Koska islamista kristinuskoon kääntyneet voivat kertoa yhtä avoimesti kääntymyksestään?
Pohjoismainen demokratia takaa jokaiselle oikeuden hylätä kristillinen uskonsa ja kääntyä islaminuskoon, jos niin haluaa. Islamilainen laki ei kuitenkaan anna samaa vapautta kääntyä islamista kristinuskoon. Islam ei tietenkään voi muuttaa omia lakejaan edes silloin, kun ne ovat ristiriidassa eurooppalaisen lainsäädännön kanssa.
Kristittyjen ei pidä alistua pelkoon eikä missään tapauksessa minkäänlaiseen vihamielisyyteen. Yhteiskunnallisesti tarvitsemme lujiakin otteita uskonnonvapauden säilyttämiseksi Euroopassa ja Pohjoismaissa, mutta henkilökohtaisella tasolla vastauksemme islamiin tulisi aina olla rakkaudellista ja nöyrää ja täynnä luottamusta siihen, että hän, joka sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, kykenee edelleenkin vakuuttamaan ihmiset olemassaolostaan ja totuudestaan. Kristittyjen on nyt äärimmäisen tärkeää opettaa uskonsa seuraavalle sukupolvelle.
Viime aikoina entiset muslimit ovat eri puolilla maailmaa astuneet julkisuuteen kertomaan uskostaan Jeesukseen. Keskitalo kirjoittaa: ”Nyt kun vielä on mahdollista julkisesti kertoa kääntyneensä Jeesuksen seuraajaksi, nyt se pitää tehdä. Nyt kun Eurooppa voi vielä tunnustaa kristillistä arvopohjaa, nyt se pitää tehdä. Vielä silloinkin, kun tämä vapaus on poistunut, pitää tunnustaa väriä Johannes Kastajan hengessä.”