26.4.2012

Englanninkielisen evankelikaalisen maailman tunnetuimpiin nimiin kuuluva Charles ”Chuck” Colson kuoli viime lauantaina 80-vuotiaana aivoverenvuotoon. Colson herätti huomiota aikoinaan Richard Nixonin neuvonantajana kuuluisan Watergate-skandaalin aikoihin. Silloin hän ei vielä ollut kristitty. Hänen elämänkerrassaan Jonathan Aitken kertoo, että siihen aikaan hän ”juopotteli, ketjupoltti ja kirosi vastustajiaan”.

Colson istui Watergaten yhteydessä seitsemän kuukautta vankilassa. Oikeusprosessin aikana hän kääntyi kristityksi. Hänen oma todistuksensa uskoontulostaan on julkaistu kirjassa Syyllinen, herra tuomari (Ristin Voitto 1976).

Monen mielestä Colsonista tuli Amerikan toiseksi tunnetuin kristitty Billy Grahamin jälkeen. Aluksi, 1970-luvulla, hän kohtasi paljon kritiikkiä. Häntä syytettiin muun muassa valekääntymyksestä tahriintuneen maineensa pelastamiseksi. Hiljalleen muuttunut elämäntyyli vakuutti kuitenkin ihmiset kääntymyksen aitoudesta, ja hänestä kasvoi yksi maansa yli 60-miljoonaisen evankelikaalisen yhteisön vaikutusvaltaisimpia johtajia.

Colsonin sydämen asiaksi tuli kristillinen vankilatyö ja vankiloiden uudistaminen, johon presidentti George W. Bush pyysi kongressilta 300 miljoonaa dollaria. Lisäksi hänet tunnettiin työstään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kristittyjen yhteyden, evankelioimistyön ja kristillisen akateemisen tutkimustyön edistämiseksi. Hän toimi myös valtion neuvonantajana esimerkiksi vainottuja kristittyjä, ihmisoikeuksia, seksikauppaa, aids-ongelmia ja Sudanin-suhteita koskevissa asioissa.

Colson kirjoitti lukuisia kirjoja. Yksi niistä, How now should we then live (Miten meidän nyt sitten tulisi elää) hahmottaa kristityn elämäntapaa 2000-luvulla Raamatun opetusten ja kristillisten arvojen valossa. Siinä Colson kirjoittaa: ”Jumalan voima pitää yllä luomakuntaa rajoittaen syntiä ja pahuutta, joka juontuu syntiinlankeemuksesta ja tuhoaisi muuten hänen luomakuntansa kuin vedenpaisumus. Meidät on kutsuttu osallistumaan hänen luomakuntansa ylläpitoon ja uudistamiseen sekä luomisjärjestysten noudattamiseen perheessä ja yhteiskunnassa, tekemään tutkimustyötä, luomaan taidetta ja kauneutta sekä auttamaan syntiinlankeemuksen seurauksista kärsiviä ihmisiä.”

Vaikka Colson korosti näin laajaa kristillistä kulttuurimandaattia, hänen julistuksensa keskus oli kuitenkin kehotus kääntyä katuen ja uskoen Kristuksen puoleen, mikä oli muuttanut hänenkin elämänsä.

Presidentti Bushin varakansliapäällikkö Karl Rove luonnehti Colsonia yli 15 vuoden tuttavuuden perusteella ”yhdeksi ystävällisimmistä, lempeimmistä ja huomaavaisimmista koskaan tapaamistani ihmisistä”.

Viime vuosinaan Colson myös toimi yhtenä pääarkkitehtina niin sanotun Manhattanin julkilausuman  aikaansaannissa. Tässä julkilausumassa puolustetaan ihmiselämän pyhyyttä alusta loppuun saakka, klassista perhekäsitystä ja uskonnonvapautta. Sen on allekirjoittanut tähän mennessä yli puoli miljoonaa ihmistä.

Kristityt tarvitsevat kaikkina aikoina Chuck Colsonin kaltaisia esikuvia siitä, mitä Jumalan armo saa ihmisten elämässä aikaan.