4.5.2005

Helatorstai voisi sisällöllisen merkityksensä puolesta hyvinkin olla yksi suurimpia kirkollisia juhlia.

Kristuksen taivaaseenastuminen kruunaa koko hänen pelastustyönsä maan päällä. Se merkitsee, että sovitus on lopullisesti suoritettu. Kaikkien ihmisten synnit sovitettiin ristillä. Sen jälkeen ristiinnaulittu Kristus nousi ruumiillisesti kuolleista. Hän voitti kuoleman vallan. Taivaaseenastuminen tekee tämän kaikille selväksi.

Jumala korotti Kristuksen oikealle puolelleen taivaallisiin. Ihmiskunnalla on nyt oma edustaja Jumalan edessä. Yksi kolmiyhteisen Jumalan kolmesta persoonasta on ollut ihminen. Se on ihmeellistä. Vielä ihmeellisempää on se, että yksi kolmiyhteisen Jumalan persoonista on edelleenkin ihminen. Vaikka Kristus on kirkastettu ja taivaaseen korotettu, hän ei ole lakannut olemasta se ylösnoussut jumalaihminen, joka hän on aina ollut.

Jumaluus on iankaikkisesti ottanut itseensä ihmisyyden.

Tämä ratkaistiin jo silloin kun Jeesus tuli ihmiseksi. Jumalan Poika ei omaksunut ihmisluontoa vain tilapäisesti vaan pysyvästi. Jeesuksessa, Jumalan Pojassa, ihmisyys ja jumaluus ovat erottamattomasti yhdistyneet toisiinsa.

Samalla kun taivaaseenastuminen julistaa Jeesuksen lopulliseksi voittajaksi, se julistaa myös mitä ihaninta evankeliumia: Jumala todella tietää, mitä on olla ihminen. Hän ei tiedä sitä vain sen tähden, että hän on kaikkivaltias ja tietää kaiken, mikä on tiedettävissä. Jumala tietää mitä on olla ihminen, koska Jumaluuden toinen persoona on ollut ja on ihminen.

Taivaaseen korotetun Jeesuksen ihmisyys on tietenkin ylösnoussutta, kuoleman voittanutta, kirkastettua ihmisyyttä, mutta siitä huolimatta se on aitoa ihmisyyttä. Jumalan oikealla puolella istuva Kristus ei ole mikään näennäisihminen vaan todellinen, aito ihminen. Ja mikä menneisyys tällä ihmisellä onkaan: Hän on kokenut ihmiselämän syvimmät ulottuvuudet. Hänet on hylätty. Häntä on lyöty ja hänet on ristillä kidutettu kuoliaaksi. Kaiken tämän hän on käynyt läpi, vaikka hän itse oli täysin syytön mihinkään pahuuteen ja syntiin. Jumala on Kristuksessa käynyt niin alhaalla kuin ihmisenä ylipäätään voi käydä – voittaakseen meidät takaisin omakseen.

Tämä ihmiselämän ja kärsimyksen syvyydet kokenut ihminen Jeesus Kristus on nyt meidän edustajamme Jumalan tykönä. Voimme olla täysin varmoja, että meidän asiamme on parhaissa mahdollisissa käsissä, kun se on Kristuksen käsissä. Kun meidät kerran kuoltuamme tuomitaan viimeisellä tuomiolla, meillä, jotka olemme panneet toivomme Kristukseen, on paras mahdollinen ajateltavissa oleva puolustaja.

Elämänsä aikana Kristus osoitti meille suurinta mahdollista, sydämellistä, säälivää rakkautta. Ristillä hän kärsi Jumalan vihan alla ja kantoi meille kuuluvan rangaistuksen. Nyt tuo sama, meille suurinta mahdollista rakkautta osoittanut, puolestamme kärsinyt ja kuollut Jeesus on edustajamme Pyhän Jumalan edessä. Raamatun mukaan hän rukoilee ja puhuu nyt puolestamme Jumalalle. Voimme olla täysin varmoja, että hän tekee kaikkensa, jotta me pääsisimme perille taivaaseen.

Jos sinulla maallisissa asioissa olisi puolustusasianajaja, joka osaa asiansa täydellisesti, olisit tyytyväinen. Jos hän lisäksi olisi ystäväsi, olisit varma, että hän hoitaa asiaasi paneutuen siihen täysillä. Jos hän olisi jo aikaisemmin osoittanut sinulle suurta rakkautta ja uhrautunut edestäsi, olisit vielä varmempi, että asiasi tulee mahdollisimman hyvin hoidetuksi. Kristus on kaikkea tätä ja vielä käsittämättömän paljon enemmän.