17.1.2013
Vuosina 2000–2010 maailmassa on tapettu arviolta noin miljoona kristittyä. Näin lasketaan lähetys- ja uskontotutkimuksen julkaisun International Bulletin for Missionary Research informaatiokirjeistä, joista saa paljon mielenkiintoista mutta myös järkyttävää tietoa.
Elämme siis tänä aikana keskellä dramaattista marttyyrihistoriaa. Kristittyjen määrä maailmassa kasvaa kuitenkin noin 80 000 kastetun tai kääntyneen ihmisen päivävauhdilla. Yhteensä kristittyjä on noin 2,3 miljardia, joista 1,5 miljardin lasketaan käyvän säännöllisesti jumalanpalveluksissa. Eniten kristittyjä suhteessa väestöön on Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Meksikossa.
Suurimmat kristittyjen ryhmät ovat katolilaiset, protestantit, sitoutumattomat, ortodoksit ja anglikaanit. Sitoutumattomiin kuuluvissa karismaattisissa seurakunnissa aktiivisten kristittyjen määrä lähenee puolta miljardia, ja ne ovat kristinuskon nopeimmin kasvava osa. Kotimaidensa kristittyjä palvelee arviolta 12,5 miljoonaa kokoaikaista työntekijää. Kulttuurirajat ylittäviä lähetystyöntekijöitä on yhteensä yli 420.000. Kristillisillä radio- ja televisio-ohjelmilla arvioidaan olevan vuosittain yli kaksi miljardia kuulijaa ja katsojaa.
Entä muut uskonnot? Muslimeja on noin 1,6 miljardia, ja heidän määränsä kasvaa arviolta 79 000:lla päivässä. Lisäksi maailmassa on 950 miljoonaa hindua, 470 miljoonaa buddhalaista ja lähes 460 miljoonaa kiinalaisten kansanuskontojen kannattajaa. 137 miljoonaa ihmistä katsoi vuonna 2011 olevansa ateisteja, mutta heidän määränsä arvioidaan vähenevän.
Nämä luvut pohjautuvat perusteelliseen kansainväliseen tiedonkeruuseen. Jokainen tietää kuitenkin, etteivät kaikki tiettyyn uskontoon muodollisesti kuuluvat ole vakaumuksellisia uskovia. Joka tapauksessa viralliset uskontotilastot ovat suuntaa-antavia. Ne kertovat hyvin selvästi, ettei kristinusko suinkaan ole häviämässä maailmasta.
Nämä tilastot eivät kuitenkaan kerro, miten ihmiset ymmärtävät kristinuskon sisällön. Sitä onkin paljon vaikeampi mitata. Monet ilmiöt viittaavat voimakkaaseen kristinuskon sisällöstä luopumiseen, etenkin Euroopassa.
Samalla on selvää, ettei kristinuskon tiedollinen ja älyllinen traditio maailmassa suinkaan ole kuolemassa. Raamattuja arvioidaan painettavan tänä vuonna 140 miljoonaa. Kristillisiä kirjoja tuotetaan kansainvälisesti kaikkiaan 800 nimekettä vuorokaudessa. Joukossa on tietenkin pinnallista ja huonoa kirjallisuutta, mutta myös paljon syvällistä ja kristinuskon klassisesta traditiosta katsottuna rakentavaa. Kristilliseltä pohjalta tehtyjä tutkimuksia ja väitöskirjoja valmistuu nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin kirkkohistorian aikana. Useissa maissa konservatiivisemmat kristilliset opinahjot vetävät paremmin opiskelijoita ja konservatiivisemmat kirkot kasvavat nopeammin kuin liberaalista kristinuskon tulkinnastaan tunnetut.
Tästä kaikesta voi päätellä ainakin, että klassinen kristinusko edelleen elää ja etenee eri puolilla maailmaa. Voimakas siirtymä on kuitenkin meneillään. Sata vuotta sitten 66 prosenttia maapallon kristityistä asui Euroopassa, nyt enää 25 prosenttia. Tämä on syytä pitää mielessä, kun tarkastellaan kristinuskon tilaa Euroopassa ja Suomessa.